Olemme ehkä eläneet maailmanhistorian mitä hämmästyttävintä ja yllätyksellisintä aikaa. Kukapa olisi uskonut. Näyttää siltä, että pääsemme kesällä jo normaalimpaan seurakuntaelämään takaisin, jos Jumala suo. Siitä saamme kiittää Taivaan Isää.
Aikaamme ja ilmiöitä katsellessani näyttää siltä, että luomakunnassa tapahtuu Paavalin kuvaamaa “suurta huokailua” (Room. 8:18–23) Jumalan lasten huokailun kanssa. Me huokailemme, että lopultakin ruumiimme lunastetaan vapaaksi ja Jumalan lapseus täyttyy meissä täydellisesti ja niin luomakuntakin pääsee vapaaksi turmeluksen orjuudesta. Odotamme jotain parempaa, kestävämpää, kauniimpaa. Näemme, että tämän maailman muoto on katoamassa.
Ei pelkästään luomakunnassa, vaan myös maailman valtakunnissa tapahtuu monenlaista “huokailua”, joka on saanut monet kristityt terävöitymään ja arvioimaan aikaa, jossa elämme. Suomen valtakunnan politiikassakin kunnallisvaalien siirtyminen, EU-elvytyspaketti, politiikassa olevat kriisit ja erämielisyydet, kristillisen arvomaailman murentuminen, kansamme velkaantuminen ja työttömyyden kasvu ovat saattaneet pelästyttää monia meitäkin täällä Suomessa.
Mitä pieni ihminen voi tässä tilanteessa tehdä? Rukoile! Rukouksessa voimme pyytää: ”Vahvista ääni toisen maailman.” Nämä sanat ovat suoraan saksalaisen teologin Dietrich Boenhoefferin kuuluisasta virrestä “Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan”, joka kirjoitettiin aikana, jolloin maailmassa tapahtuva pahuus meinasi tukahduttaa Hyvyyden äänen. Virsi löytyy meidän hengellisestä laulukirjastammekin.
Silloin, kun kylmät tuulet puhaltavat maailmassa, meidän tulee polvistua Kaikkivaltiaan edessä ja pyytää: ”Vahvista valtakuntasi ääni, tuon toisen maailman ääni elämässämme.” Maailmassa olevat äänet, luonnon katastrofien, poliittisen areenan ja moraalin romahtamisen kautta, saavat katseemme suuntautumaan niihin ja pelkäämään. Meidän tulee itsellemme ja toinen toisellemme muistuttaa, että olemme Voittajan puolella. Jeesus sanoo:
“Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: Minä Olen voittanut maailman” (Joh.16:33),
ja rukoilee Isää:
“En kuitenkaan pyydä, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että varjelisit heidät pahalta. He eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu” (Joh.17:15–16).
Kuulumattomuus ja muukalaisuus ovat osamme tässä maailmassa. Seurakunta, VT:n uskon sankareiden kanssa ovat liian hyviä tähän maailmaan (Hepr.11:38). Odotamme jotain parempaa. Me hengitämme jo tulevan maailman ilmaa. Pyhä Henki ja Hänen rakkautensa ja voimansa ja viisautensa on puhallettu sisimpäämme (Room.5:5; 2 Tim.1:7), jotta voimme kestää kaiken, mitä on edessämme ja juosta hyvän uskon kilpajuoksun perille katoamattomaan maailmaan (Hepr.12:1; Fil. 3:14). “Vahvista ääni toisen maailman, niin, että uuden virren sävelillä kuulemme kansasi jo laulavan.”
Siunattua kevättä!
Tero-pastori
Tero Ojasalo
Tämä kirjoitus on julkaistu seurakuntamme Yhteys-lehden numerossa 5/2021.