”Minun sydämeni on valmis, Jumala. Minä tahdon soittaa ja laulaa…” Ps. 108:1

Olen usein pysähtynyt tämän Daavidin psalmin sanoihin, sovittaen niitä itseeni matkalla seurakuntaan kokouksiin, lauluharjoituksiin ym. hengellisiin tilaisuuksiin. Ennen monesti kiireisten työpäivien jälkeen tai suoraan työmaalta ajellessani ehtimättä ajaa kodin kautta.

Minun sydämeni on valmis!! Jumala!!  – rukoilemaan,  laulamaan, julistamaan ja miksei myöskin istumaan vanhemmiston ja hallituksen kokouksissa, etsimään ymmärrystä hoitaa seurakunnan asioita Jumalan tahdon mukaisesti., kuulemaan ja ymmärtämään hänen johtoaan.

”Minun sydämeni on valmis, Jumala. Minä tahdon.” Tämä ei vaikuta rukoukselta, vaan Daavid toteaa sydämensä tilan Jumalan edessä. Hän virittelee instrumenttinsa. ”Heräjä harppu ja kannel, minä tahdon herättää aamuruskon.” Ps. 108:3

Daavidin sydän oli valmis jo aamuvarhaisella. Ennen aamuruskoa hän viritteli soittimiaan Herransa kiitokseen ja ylistykseen. ”Herra sinua minä kiitän kansojen joukossa… Sillä suuri on sinun armosi…”Ps. 108:4,5

1. Sam. 16:6 : Samuel näki ihmisen silmin Eliabin, mutta Herra sanoi. ”Älä katso hänen ulkonäköään, äläkä kookasta vartaloansa, ihminen näkee ulkomuodon, mutta Jumala sydämen”.

Samoin kävi kuudelle toisillekin veljeksistä. Herra ei antanut heille voiteluaan, vaikka heidän isänsä ja Samuelin mielestä he olivat kyvykkäitä ja kauniita. Heidät oli pyhitetty uhrin äärelle, vasikka oli teurastettu. Oli puitteet voitelun saamiseksi, mutta Herra tutkii sydämet.

Jos olet ulkolaitumella paimentamassa kuten Daavid, eikä sinua ole huomattu kutsua voitelun jakotilaisuuteen ja on vain nähty Samuelin tavoin ulkonaisesti, älä ajattele ”Herra on kyllä minulle puhunut, mutta siellä uhrin äärellä on seitsemän minua kyvykkäämpää tai hengellisempää veljeä tai siskoa” vaan sano ”Valmis on minun sydämeni, Jumala. Minä tahdon”.

Daavidilla se ei jäänyt vain tahtomiseksi, vaan hän viritti harput ja kanteleet vireeseen ja aloitti jumalanpalveluksensa. Näin meidänkin tulee tehdä. Mikään soitin ei itsessään pysy vireessä, sen epävireyden huomaa viimeistään toisten kanssa yhteissoitossa. Jos haluat harppusi soivan kauniisti koko orkesterissa niin viritä se siellä. Näitä yhteisiä hyviä viritystilaisuuksia ovat meidän yhteiset kokoontumisemme.

Syksyn tullen käynnistyvät monet näkyvät ja vähemmän näkyvät, mutta tärkeät työmuodot seurakunnassamme. Elon herra on uskonut kalliin korjuutyön meille. Älkäämme antako minkään hyvän tulla parhaimman esteeksi. Hän etsii Daavidin kaltaisella sydämellä olevia palvelijoita antaakseen voitelunsa.

Jospa voisimme jokainen sanoa ”Minun sydämeni on valmis, Jumala!! Minä tahdon!!”

Siunauksin Markus Vilponen

Seurakunnan hallituksen jäsen