Olen kuullut joidenkin sanovan: ”Ei minusta ole kertomaan evankeliumia tai todistamaan Jeesuksesta, koska minä en ole evankelista”, tai: ”Minä en ole evankelista, todistaminen Jeesuksesta ei ole minun juttuni”. Mitä ajattelet näistä kommenteista? Kuuluuko todistaminen ja evankeliumin kertominen muillekin kuin evankelistoille? Onko todistaminen ja evankeliumin kertominen Jeesuksesta kaikkien uskovien juttu?
Katsotaan, mitä Raamattu sanoo: ”Hän antoi toiset apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi tehdäkseen pyhät valmiiksi palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,” (Ef. 4:11–12.)
Itse tulkitsen tämän Raamatun jakeen ja asiayhteyden niin, että evankelistan tehtävän omaava on tarkoitus olla yhdessä varustamassa ja kasvattamassa koko seurakuntaa Jumalan tarkoittamiin tehtäviin ja aikuisuuteen Jeesuksen opetuslapsena.
Kun luemme Apostolien tekoja, niin heti alussa Jeesus kehottaa apostoleita odottamaan Pyhän Hengen voimaa olla Jeesuksen todistajana (Apt.1:8). Pyhän Hengen voimaa ei kuitenkaan jäänyt odottamaan vain apostolit, vaan myös ”noin satakaksikymmentä henkeä” (Apt. 1:15). Opetuslapsia saattoi olla enemmänkin helluntaina koolla, sillä siitä sanotaan vain ”he olivat kaikki yhdessä koolla.” (Apt. 2:1). Luukas kirjoitti, että ”he täyttyivät kaikki Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua muilla kielillä…” (Apt. 2:4).
Loogisesti ajateltuna:
1. Jeesus sanoi ”Odottakaa voimaa olla minun todistajiani”.
2. Kaikki, jotka saavat voiman, eli täyttyvät Pyhällä Hengellä, ovat Jeesuksen todistajia.
3. Johtopäätöksenä, todistaminen ja evankeliumin kertominen kuuluu kaikille Jeesuksen opetuslapsille, koska kaikille heille on luvattu Pyhän Hengen kaste.
Kun Jeesus antoi opetuslapsille lähetyskäskyn, niin se koski kaikkia hänen opetuslapsiaan. ”Menkää siis ja tehkää kaikista kansoista minun opetuslapsiani… ja opettakaa heitä…” (Matt. 28:19–20.) Opetuslapsia tehdään kertomalla Jeesuksesta ja tuomalla uudet uskovat elämään Jeesuksen kanssa ja seurakunnan yhteydessä. Kun kerromme evankeliumin ja ihminen lähtee seuraamaan Jeesusta, elämä ja meidän tehtävämme vasta alkaa, sillä vastasyntyneistä lapsista tulee pitää huolta ja kasvattaa terveesti.
Evankeliumin kertominen ja todistaminen kuuluu terveeseen kasvuun. Evankeliumin kertominen ja todistaminen Jeesuksesta ei voi olla vain muutaman uskovan juttu. Jos se olisi vain muutaman seurakuntalaisemme tehtävä, niin emme millään tavoittaisi kaikkia ihmisiä Jeesukselle. Meitä jokaista tarvitaan kertomaan Jeesuksesta ja kertomaan ilosanomaa. Evankeliumin kertomisen voi oppia.
Seuraavassa yksi esimerkki:
1. Pelastus (suhde Jumalan kanssa) on lahja. Sitä ei voi ansaita millään. (Ef. 2:8–9.)
2. Synti erottaa meidät saamasta lahjaa. Me kaikki olemme syntisiä. (Room. 3:23.)
3. Jumala rakastaa kaikkia ja haluaa että kaikki pelastuvat. Hän on myös oikeudenmukainen ja synti tulee rankaista. (2. Moos. 34:7; Room. 3:23.)
4. Jeesus Jumalan Poika ratkaisi tämän ristiriidan. Hän sovitti täydellisenä ihmisenä, joka on myös Jumala kaikkien ihmisten synnit Hän kärsi syntiemme rangaistuksen. (Joh. 3:16.)
5. Uskolla Jeesuksen sovittamaan työhön voimme ottaa vastaan pelastuksen lahjan ja elää suhteessa Kaikkivaltiaan Jumalan kanssa. (Apt. 16:31; Joh. 6:47.)
Todistetaan rohkeasti Jeesuksesta ja viedään evankeliumia yhdessä!
Toni Rautiainen, pastori
Kirjoitus on julkaistu seurakunnan Yhteys-lehdessä 6/2025.