Olemme koko viime vuoden ajan seurakuntamme vanhimmistona nostaneet esille Jumalan antamaa näkyä rukouksesta, evankelioinnista ja soluista. Raamattu on täynnä Jumalan antamia suunnitelmia ja päämääriä ihmisille ja ihmisryhmille erilaisina aikoina ja vaiheina. Nooa sai Jumalalta näyn tehdä arkki, jossa pelastuisi Nooan perhe sekä eläimiä (1. Moos 6:1). Aabraham sai Jumalalta näyn suuresta kansasta ja maasta (1. Moos. 12:1–3, 7). Tätä näkyä kantoivat myös Aabrahamin poika Iisak (1. Moos. 26:3–5) ja Iisakin poika Jaakob (1. Moos. 28:13–14). Joosua sai Jumalalta erityisen näyn valloittaa Jeriko (Joos. 6:2).
Profeetta Habakuk kirjoitti näystä seuraavaa:
”Minä seison vartiopaikallani, asetun torniin ja tähystän nähdäkseni, mitä hän minulle puhuu, mitä hän vastaa valitukseeni. Herra vastasi minulle näillä sanoilla: ’Kirjoita näky ja piirrä se selvästi tauluihin, niin että sen voi juostessakin lukea. Näky odottaa vielä aikaansa ja rientää päämääräänsä eikä petä. Jos se viipyy, odota sitä, sillä varmasti se toteutuu eikä myöhästy.’” (Hab. 2:1–3.)
Väitänkin Raamatun perusteella, että Jumala on näkyjen ja suuntien antaja. Hänellä on jokaiselle ihmiselle tarkoitus. Saatamme miettiä, että mikä minun tarkoitukseni on? Kaikki lähtee siitä, että olemme uudestisyntyneet Jumalan lapsiksi ja Jumalan perheeseen. Jeesus on kutsunut Jumalan lapset seuraamaan häntä (vrt. Matt. 4:19–21) ja kasvamaan hänen opetuslapsenaan hengellisesti aikuiseksi (Ef. 4:12–16). Tämä on ydintarkoitustamme. Jeesuksen antama ydintehtävä löytyy Raamatusta.
”…julistakaa evankeliumia kaikille luoduille” (Mark. 16:15).
”…tehkää kaikista kansoista minun opetuslapsiani… ja opettakaa heitä…” (Matt. 18:19–20).
”…parannusta syntien anteeksiantamiseksi on saarnattava hänen nimessään kaikille kansoille.” (Luuk. 24:47).
Katolilaisuus ja luterilaisuus ovat jollain tavalla tuoneet helluntaikulttuuriinkin valheen, että vain pappien ja joidenkin harvojen valittujen kuuluu toteuttaa Jeesuksen antamaa tehtävää käytännössä ja kaikki muut seurakuntalaiset maksavat sen ja istuvat penkissä. Tämä on valhe. Jeesus on kutsunut sinut ja minut tekemään tätä yhdessä. Meidät on tarkoitettu rakentamaan yhdessä Kristuksen seurakuntaa:
”Hänessä koko ruumis, yhteen liittyneenä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa ja rakentuu rakkaudessa sen voiman mukaan, joka kullakin ruumiinosalla on.” (Ef. 4:16.)
Mitä minä ja sinä voimme tehdä, jotta Jumalan suunnitelma omassa elämässämme voi tapahtua? Me voimme ja saamme seurustella Jeesuksen kanssa. Seurustelu on esimerkiksi sitä, kun pysähdyn ja tietoisesti sanon: ”Jeesus minä haluan nyt viettää aikaa sinun kanssasi”; ”Minä kuuntelen, minä kerron sinulle asioita, minä luen Raamattua.” Tämä on rukousta, ja kun luen Raamattua, kuulen Jumalan puhetta sydämeeni.
Kun vietämme aikaa yksin ja yhdessä Jeesuksen kanssa, se saa meidät myös huomaamaan toiset ihmiset. Sen tulisi saada meitä myös tuomaan evankeliumia esiin arjen keskellä. Me elämme ilosanomaa todeksi ja johdatamme muita kuulemaan ilosanoman. Ilosanoman kertominen on mm. Jeesuksen esittelyä ja johdattamista hänen yhteyteensä.
Sitten viimeinen osio näystämme: solut. Jumalan suunnitelma voi tapahtua paremmin ainoastaan, jos meillä on voimaannuttavia suhteita muihin Jeesuksen opetuslapsiin. Yksi todella hyvä keino rakentaa tällaisia suhteita on solut. Rukoile asiaa ja hakeudu soluun. Jos tällä hetkellä ei vielä löydy solua, niin rukoile kenen toisen Jeesuksen opetuslapsen kanssa sinä voisit säännöllisesti aloittaa yhdessä rukoilun ja kasvamisen Jeesuksen opetuslapsena. Voit myös rukoilla, olisiko sinun aikasi ja tarkoituksesi aloittaa oma solu. Tällöin ota minuun yhteyttä, niin katsotaan miten edetään. Autan mielelläni sinua.
Pidetään Jumalan antama näky kirkkaana mielessämme ja uskon, että Jumalan kanssa me voimme olla rukoileva, evankelioiva ja yhdessä kasvava seurakunta.
Pastori Toni Rautiainen
Kirjoitus on julkaistu seurakunnan Yhteys-lehdessä 2/2026.